Tervetuloa

17. huhtikuuta 2024

Triptaanit ovat paljon käytettyjä migreenilääkkeitä, mutta niiden turvallisuudesta on esitetty epäilyksiä. Tuoreen tutkimuksen perusteella muuten terveille potilaille triptaanit ovat varsin turvallisia, mutta ne voivat altistaa aivo- ja sydäninfarkteille, jos potilas on suurentuneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa.

JAMA Neurology -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 430 000 hiljattain triptaanilääkityksen aloittaneen tanskalaisen rekisteritietoihin.

Tulosten perusteella potilaan riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin suureni pian triptaanilääkityksen aloittamisen jälkeen, mutta käytännössä riski oli hyvin vähäinen ja koski pääasiassa potilaita, joilla oli sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä entuudestaan. Tässä potilasaineistossa triptaanit aiheuttivat vain yhden sairastumisen jokaista 30 000 lääkityksen aloittanutta kohden, mutta luku voi vaihdella potilaan muun terveydentilan mukaan.

Tulokset viittaavat siihen, että triptaanilääkityksen aloittaminen liittyy ohimenevään aivo- ja sydäninfarktiriskin suurentumiseen, mutta käytännössä sairastumiset ovat hyvin harvinaisia.

Triptaanien käyttöä tulisi silti mieluiten välttää, jos potilas sairastaa sepelvaltimotautia tai on sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Jos migreenipotilaalla ei ole merkittäviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, lääkitykset ovat turvallisia.

Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

15. huhtikuuta 2024

Tuore tutkimus osoittaa, että runsas paikallaanolo ja vähäinen reipas liikunta lapsuudesta saakka heijastuivat suurempaan sydämen kuormittumiseen nuoruudessa. Sydämen kuormitus on erityisen korkea niillä nuorilla, joilla rasittavan liikunnan määrä oli alhainen lapsesta alkaen.

Runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta ovat yhteydessä myös suurempaan koko kehon rasvaprosenttiin. Kehon rasvaprosentti selitti osan paikoillaanolon, liikunnan määrän ja sydämen työkuorman välisistä yhteyksistä. 

Tulokset korostavat erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisäämisen, paikoillaanolon vähentämisen ja ylipainon ennaltaehkäisyn tärkeyttä lapsuudesta alkaen sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.

- Nuoret viettävät paikoillaan yhdeksän tuntia päivässä ja vain joka kymmenes nuori liikkuu suositusten mukaisesti tunnin päivässä. Nämä ovat huolestuttavia lukuja, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

- Runsaan ja päivittäisen reippaan ja rasittavan liikkumisen tulisi olla normaali osa lapsuutta ja nuoruutta sydämen terveyden, mutta myös yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus perustuu Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä käynnissä olevan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen seuranta-aineistoon. Tutkimuksessa seurattiin 153 nuoren paikoillaanolon ja liikunnan määrää lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Sydämen toimintaa ja kuormittumista mitattiin nuoruusiässä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa sydän- ja verisuonisairauksiin keskittyvässä Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

11. huhtikuuta 2024

Katupölykausi on nyt käynnissä, ja ilmanlaatu voi olla monin paikoin välttävä tai huono, kertoo THL tiedotteessaan.

Katupölyn vakaville vaikutuksille herkkiä ovat esimerkiksi astmaatikot sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Katupöly voi pahentaa perussairauteen liittyviä oireita ja vaatia lääkitystä, lääkärissä käyntiä tai jopa sairaalahoitoa.

Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä.

- Herkkiin väestöryhmiin kuuluvien on suositeltavaa välttää katupölylle altistumista pahimpaan katupölyaikaan ja huolehtia mahdollisen perussairauden asianmukaisesta hoidosta, muistuttaa THL:n erityisasiantuntija Taina Siponen.

Sää vaikuttaa katupölyjakson pituuteen ja voimakkuuteen

Katupölyjaksojen pituus ja voimakkuus sekä niihin liittyvät ihmisten kokemat haitat vaihtelevat eri vuosina suuresti. Talven sääolosuhteet ja hiekoitustarve vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä muodostuu. Kevään sää vaikuttaa puolestaan siihen, kuinka katupöly pääsee nousemaan hengitysilmaan. Katupölytilanne helpottuu, kun hiekka saadaan puhdistettua kaduilta ja kadut pestyä.

Katupölykaudella päivien ja viikkojen pölyisyys vaihtelee sään mukaan. Aurinkoisina ja kuivina päivinä katupölyä on runsaasti ilmassa. Sulamisvedet ja sade puolestaan kostuttavat tienpinnat, mikä vähentää pölyisyyttä.

Katupöly ei ole vain suurempien kaupunkien ongelma, vaan sitä esiintyy koko maassa. Katupölykauden alkaminen ja kesto vaihtelevat eri osissa maata. Katupöly on pääasiassa hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä.

Vinkkejä katupölyn välttämiseen:

1. Vältä ulkoilua vilkkaiden teiden läheisyydessä.
2. Hyödynnä hiljaisempia katuja ja viheralueita työ- ja koulumatkalla.
3. Pidä ikkunat suljettuina kotona ja autossa.
4. Kuivata pyykit sisällä ja siivoa pöly pois sisätiloista.
5. Hanki asuntoon tehokkaat tuloilmasuodattimet ja pidä ne kunnossa.
6. Voit myös halutessasi käyttää hengityssuojainta. Valitse tällöin FFP2-luokan suojain.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla