Tervetuloa

14. elokuuta 2025

Ihmisten kanssa säännöllisesti työskentelevät ammattilaiset, kuten sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijät, ovat keskimääräistä suuremmassa vaarassa sairastua tyypin 2 diabetekseen, selviää laajasta Ruotsissa tehdystä rekisteritutkimuksesta.

Kuormittavat emotionaaliset vaatimukset asiakas-, oppilas- ja potilastyössä suurentavat diabetesriskiä miehillä noin 20 % ja naisilla 24 %. Erilaiset konfliktitilanteet, kuten haastavat kohtaamiset, suurentavat diabetesriskiä miehillä 15 % ja naisilla 20 %.

Karoliinisen instituutin tutkijoiden mukaan sosiaalisen ja emotionaalisen tuen puute työpaikalla pahentaa tilannetta entisestään, koska työntekijät jäävät yksin kuormituksen kanssa. Sairastumisriskiä suurentaa myös se, että työstressistä kärsivillä on usein epäterveellisemmät elintavat.

Aikuistyypin diabeteksen esiintyvyys on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Aiempien tutkimusten mukaan monet työhön liittyvät haitalliset tekijät, kuten työstressi, työpaikkakiusaaminen, työpaikkaväkivalta ja arvostuksen puute, suurentavat diabetesriskiä. Tutkimuksissa on selvinnyt myös, että stressi voi esimerkiksi käynnistää elimistössä hiljaisen tulehdustilan, häiritä rasva-aineenvaihduntaa ja suurentaa kortisolipitoisuuksia, mitkä kaikki voivat edistää aikuistyypin diabeteksen kehittymistä.

Ruotsalaistutkimuksessa oli mukana noin kolme miljoonaa Ruotsissa asuvaa työssä olevaa henkilöä, iältään 30–60 vuotta. Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

11. elokuuta 2025

Päivittäisten askelten mittaaminen on kätevä tapa arvioida liikkumista, mutta tutkimukset eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka monta askelta päivässä olisi hyvä ottaa. Tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella suurimmat hyödyt saa, jos askelia kertyy noin 7 000 päivässä.

Tutkijat analysoivat 57 tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella riittävästi liikuntaa saavat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen, moniin syöpiin, masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin muita epätodennäköisemmin. Myös heidän riskinsä menehtyä sydänsairauksiin tai syöpään on pienempi.

Päivittäin 7 000 askelta ottavien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli 25 prosenttia, tyypin 2 diabetekseen 14 prosenttia, dementiaan 38 prosenttia ja masennukseen 22 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka ottivat keskimäärin 2 000 askelta päivässä. Lisäksi kaatumiset olivat heillä harvinaisempia, ja he menehtyivät tutkimusten aikana sydänsairauksiin, syöpään tai muihin syihin 40–50 prosenttia epätodennäköisemmin. Näiltä osin tulokset perustuvat 31 tutkimuksen meta-analyysiin, jossa tutkimusten aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen.

Vaikka 7 000 päivittäistä askelta soi suurimmat terveyshyödyt, myös vähäisempi liikkuminen pienensi monia riskejä. Tämä tukee nykykäsitystä, jonka mukaan kaikki liikunta on hyväksi, vaikka suurimmat hyödyt saakin liikkumalla enemmän.

Tutkimus julkaistiin Lancet Public Health -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

5. elokuuta 2025

Hengitysilman pienhiukkaspäästöt ja muut ilmansaasteet saattavat suurentaa riskiä sairastua Parkinsonin tautiin taiwanilaistutkimus osoittaa.

Ilmansaasteiden yhteyksiä Parkinsonin tautiin on tutkittu aiemminkin, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 5,1 miljoonan keskimäärin 50-vuotiaan taiwanilaisen yksitoistavuotiseen seurantaan. Seurannan aikana 21 000 osallistujaa sairastui Parkinsonin tautiin.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien asuinalueiden ilmansaastepitoisuuksista, he havaitsivat monien keskeisten ilmansaasteiden liittyvän suurentuneeseen sairastumisriskiin.

Hengitysilman PM2,5-pienhiukkasten ja suurempien PM10-hiukkasten suuret pitoisuudet liittyivät noin kolme kertaa suurempaan sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden altistuminen oli vähäisempää. Typpi- ja rikkidioksidien suuret pitoisuudet liittyivät puolestaan 1,5–2-kertaiseen sairastumisriskiin. Myös otsonialtistuksen ja Parkinson-riskin välillä oli yhteys, mutta se ei ollut yhtä voimakas.

Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia taustamuuttujia, mutta tutkimuksen luonteen vuoksi myös muut seikat kuin ilmansaasteet ovat voineet vaikuttaa sairastumisiin. Ilmansaasteet ovat lukuisin tavoin haitallisia ja voivat aiheuttaa monia sairauksia, joten niiden vähentäminen on joka tapauksessa tärkeää.

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä.

Parkinsonin tauti on etenevä ja parantumaton neurologinen sairaus, joka aiheuttaa mm. lepovapinaa, liikkeiden hidastumista ja jäykkyyttä. Sitä sairastaa noin 16 000 suomalaista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla