Tervetuloa

19. tammikuuta 2026

Lapsen venähdykset, lievät luunmurtumat ja vastaavat vammat voivat olla kivuliaita, mutta ibuprofeenia jo saavan lapsen kivut eivät lievity sen paremmin, vaikka hänelle annettaisiin myös opioidia tai parasetamolia.

Tiedot käyvät ilmi kanadalaistutkimuksesta, jossa 650 lasta satunnaistettiin saamaan joko pelkkää ibuprofeenia tai lisäksi opioidia tai parasetamolia. Lapset oli tuotu sairaalaan akuutin venähdyksen, nyrjähdyksen, luunmurtuman tai muun raajavamman takia. Tutkimuksesta rajattiin pois tapaukset, jotka vaativat leikkaushoitoa.

Tulosten perusteella lapset kokivat kipujensa lievittyneen yhtä paljon riippumatta siitä, saivatko he pelkkää ibuprofeenia vai lisäksi parasetamolia tai opioidia. Kipuja arvioitiin tunti lääkityksen aloittamisesta.

Vakavia haittavaikutuksia ei tutkimuksessa havaittu, mutta lievempiä haittoja kuten pahoinvointia tai huimausta koki 28 prosenttia opioideja ibuprofeenin lisäksi saaneista. Muissa ryhmissä lieviä haittavaikutuksia oli vain 6 prosentilla.

Kanadalaisten tulokset osoittavat ibuprofeenilääkityksen olevan hyvä valinta akuutin raajavamman saaneen lapsipotilaan kivunlievitykseen eikä muiden kipulääkkeiden lisääminen todennäköisesti paranna tilannetta. Lasten kivunlievitykseen kaivataan silti parannuksia, sillä asianmukaisesta hoidosta huolimatta merkittävä osa lapsipotilaista ei koe saavansa riittävää lievitystä kipuihinsa.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

14. tammikuuta 2026

Pitkään kestävä työperäinen altistuminen voi aiheuttaa lähes viidenneksen aikuisten astmoista, tuore tutkimus osoittaa. Tutkijat toivovat entistä suurempaa panostusta työntekijöiden suojaamiseen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 13 Euroopan maassa 20 vuoden aikana kerättyä aineistoa, joka koostui 5 600 aikuisen koko työhistoriasta ja terveystiedoista. Osallistujat olivat terveitä seurannan alussa, mutta sen aikana noin viidennes heistä sai astmadiagnoosin.

Tulosten perusteella erilaiset hengitysteitä herkistävät ja ärsyttävät altistumiset liittyivät 25–40 prosenttia suurempaan riskiin sairastua astmaan, kun altistuminen jatkui vuosikausia. Osa tapauksista liittyi kemikaalialtistukseen, mutta altistuminen monille eloperäisille aineksille, kuten kasvien, eläinten tai mikrobien osille, oli yleinen ammattiastmojen aiheuttaja. Myös esimerkiksi puupöly, puhdistus- ja valkaisuaineet sekä home- ja sienialtistus suurensivat ammattiastman todennäköisyyttä.

Havaintojensa perusteella tutkijat arvioivat, että noin 18 prosenttia aikuisilla todettavista astmoista voi liittyä työperäisiin altistuksiin, mikä tekee niistä merkittävän terveysongelman. He kaipaavatkin nykyistä mittavampaa panostusta työntekijöiden suojaamiseen ja työperäisen altistuksen vähentämiseen.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Thorax-lehdessä.

Suomessa korvataan ammattitautina 50–100 astmaa vuodessa. Yli puolet ammattiastmoista kehittyy herkistymisen kautta ja noin 10–20 prosenttia hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävistä aineista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

12. tammikuuta 2026

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien kuolleisuus näyttäisi suurentuvan päivinä, jotka ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmiä tai kuumia. Ilmiö on voimistunut viime vuosina todennäköisesti väestön ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen havainnot julkaistiin JAMA Cardiology -lehdessä, ja niiden perusteella sydämen vajaatoimintaa sairastavien riski menehtyä on noin 10–20 prosenttia suurempi poikkeuksellisen kylminä päivinä ja 2–8 prosenttia suurempi erittäin kuumina päivinä. Tutkimuksessa käytettiin 250 000 sydämen vajaatoimintaa sairastavan ja vuosina 2006–2021 menehtyneen potilaan rekisteritietoja.

Kylmiin päiviin liittyvä kuolleisuusvaikutus oli tasainen vuosien varrella, mutta kuumuuteen liitetty vaikutus voimistui vuosina 2014–2021. Tutkijat uskovat tämän johtuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä, mutta merkittävä vaikutus on todennäköisesti myös väestön ikääntymisellä.

Kylmät päivät olivat suurempi riski miehille, diabetesta sairastaville ja diureettilääkityksellä oleville. Kuumat päivät olivat puolestaan vaarallisempia muun muassa rytmihäiriöpotilaille.

Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta lämpötilan lisäksi monet muutkin seikat voivat selittää ilmiötä. Kylmyys ja kuumuus voivat esimerkiksi muuttaa ihmisten käyttäytymistä, mikä puolestaan heijastuu riskeihin.

Aiempien tutkimusten perusteella poikkeuksellisen kylmät ja kuumat päivät lisäävät myös muista sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia. Kylmyys ja kuumuus ovat terveysriski etenkin iäkkäille, pitkäaikaissairaille sekä pienituloisille ja huono-osaisille, jotka eivät pysty suojautumaan säiltä yhtä hyvin kuin varakkaammat.

Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.

Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla