Tervetuloa

31. lokakuuta 2025

Valoisassa huoneessa nukkuvat tai muuten valolle yöllä altistuvat saattavat sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tavallista todennäköisemmin. Vuorokausirytmin häiriintyminen saattaa selittää ilmiön.

Tiedot käyvät ilmi brittiläistä UK Biobank -aineistoa hyödyntäneestä tutkimuksesta, johon osallistui 89 000 keskimäärin 62-vuotiasta. Osallistujat kantoivat ranteissaan valosensoreita viikon ajan.

Tulosten perusteella eniten valolle öisin altistuvat sairastuivat vajaan kymmenen vuoden seurannan aikana sepelvaltimotautiin 32 prosenttia, sydäninfarktiin 46 prosenttia, sydämen vajaatoimintaan 56 prosenttia ja eteisvärinään 32 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden valoaltistus oli vähäisintä.

Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien unen määrä, ruokavalio, fyysinen aktiivisuus, sydänriskitekijät, sosiaalinen ja taloudellinen asema, tupakointi ja alkoholinkäyttö. Myöskään geneettinen alttius sydänsairauksille ei selittänyt yhteyksiä.

Yöllinen valo sekoittaa vuorokausirytmiä ja rasittaa kehon aineenvaihduntaa sekä muita toimintoja, mikä voi selittää terveysriskit. Aiemmissa tutkimuksissa yöllinen valoaltistus on yhdistetty sydänsairauksien lisäksi tyypin 2 diabetekseen ja korkeaan verenpaineeseen. Riskit havaitaan myös yötyötä tekevillä.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

24. lokakuuta 2025

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) ovat laativat parhaillaan suosituksia 0–13-vuotiaiden digilaitteiden ja -sisältöjen käyttöön vapaa-ajalla.

Ensimmäisten kansallisten vapaa-ajan digisuositusten tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Suosituksilla myös ehkäistään digilaitteiden käytön ja sisältöjen haittoja.

Suosituksissa kuvataan digitaalisten laitteiden käytön ikärajasuositukset, laitteiden suositeltu käyttö sekä haitallisten ja hyödyllisten sisältöjen piirteet. Nämä työn alla olevat digisuositukset koskevat lasten vapaa-aikaa, eivät esimerkiksi läksyjen tekoa tai kouluun liittyviä tehtäviä.

Suosituksissa linjataan muun muassa, että alle 11-vuotias ei tarvitse omia älylaitteita ja jos 6–10-vuotiaalle halutaan hankkia oma puhelin, siinä on hyvä olla vain soitto- ja viestimahdollisuus. Sosiaalista mediaa ei suositella alle 13-vuotialle laisinkaan. 

- Haluamme kiinnittää huomiota lapsen oman laitteen hankintaan. Sitä kannattaa viivästyttää, kunnes on todellinen tarve. Jos laite on jo ehditty hankkia, kannattaa keskittyä siihen, miten lapsi laitetta käyttää ja asettaa käytölle sopivia rajoituksia, kertoo opetusneuvos Laura Francke OPH:sta.

Vanhemmilla mahdollisuus vaikuttaa suosituksiin

Pian valmistuviin suosituksiin toivotaan laajasti lausuntoja ja kommentteja, jotta ne valmistuttuaan vastaavat lasten ja perheiden tarpeisiin ja otettaisiin laajasti käyttöön. Palautetta ja ehdotuksia varten digisuositusten lausuntokierros on avattu lausuntopalvelussa. Lisäksi vanhemmat voivat kommentoida suosituksia erillisessä kyselyssä.

Suositusten valmistelussa on hyödynnetty laajasti tutkimustietoa, olemassa olevia suosituksia, kansainvälisiä suosituksia sekä eri alojen asiantuntemusta.

Valmistelussa on ollut mukana 160 asiantuntijan verkosto, johon on kuulunut viranomaisten, tutkimusorganisaatioiden, hyvinvointialueiden, kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien, järjestöjen sekä yritysten asiantuntijoita.

Suositukset tehdään vaiheittain. Nyt lausuttavana on 0–13-vuotiaita varten laaditut suositukset. Vuoden 2026 aikana jatketaan alle 18-vuotiaiden suosituksilla.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

9. lokakuuta 2025

Jatkuva altistuminen melulle heikentää hyvinvointia, vähentää viihtyisyyttä ja voi olla haitallista terveydelle.

Kouluissa melua syntyy erityisesti oppilaiden äänistä, mutta myös esimerkiksi kalusteista, teknisistä järjestelmistä, käytävillä liikkumisesta sekä ulkoa kantautuvista äänistä. Myös huonetilojen akustiikka vaikuttaa siihen, kuinka meluisiksi tilat koetaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman oppilaiden sisäilmakyselyn mukaan melun ja rauhattomuuden kokemukset ovat yleisiä peruskoulussa ja lukiossa.

Alakouluissa melua oli kokenut vähintään joskus viimeisen kahden viikon aikana 76 prosenttia oppilaista. Yläkouluissa ja lukioissa vastaava osuus oli 72 prosenttia viimeisen neljän viikon aikana. Vastaavina aikoina rauhattomuutta alakoululaisista oli kokenut 73 prosenttia ja yläkoululaisista ja lukiolaisista 67 prosenttia.

Kyselyssä havaittiin, että melun ja rauhattomuuden kokemukset kouluissa ovat vahvasti yhteydessä oppilaiden raportoimaan pääsärkyyn, väsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Melua lähes joka päivä kokeneet alakoululaiset raportoivat noin kolme kertaa useammin päivittäistä väsymystä ja päänsärkyä verrattuna niihin, jotka eivät kokeneet kouluympäristöä meluisaksi.

Myös yläkouluissa ja lukioissa melu, väsymys ja päänsärky esiintyivät yhdessä. Lisäksi lähes joka päivä melua kokevat raportoivat kolme kertaa useammin keskittymisvaikeuksia.

Myös rauhattomuus oli yhteydessä väsymykseen, päänsärkyyn ja keskittymisvaikeuksiin. Sekä peruskouluissa että lukioissa tytöt kokivat hiukan useammin haittaa melusta ja rauhattomuudesta kuin pojat.

Kyselystä ei selviä, lisääkö melu ja rauhattomuus oppilaiden kokemaa pääsärkyä ja väsymystä vai lisääkö niiden kokeminen melun ja rauhattomuuden häiritsevyyttä.

- Tiedämme kuitenkin, että melu on kuormitustekijä, joka vaikuttaa keskittymiseen ja voi vaikuttaa myös lapsen oppimiskykyyn ja muistiin. Peruskoulussa vietetään jopa 30 tuntia viikossa, joten oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi meluun ja rauhattomuuteen tulisi puuttua aktiivisesti, sanoo THL:n erikoistutkija Anniina Salmela.

Melu ja rauhattomuus koulujen sisäympäristöissä -selvitystä varten käytiin läpi yhteensä yli 54 000 alakoulun ja lähes 47 500 yläkoulun ja lukion oppilaan vastausta vuosina 2016–2023 toteutettuun oppilaiden sisäilmakyselyyn.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla