Tervetuloa

27. lokakuuta 2020

Suurille pienhiukkaspitoisuuksille asuinseuduillaan altistuvat saattavat olla suurentuneessa vaarassa sairastua Parkinsonin tautiin sekä Alzheimerin tautiin ja muihin dementioihin. Hengitysilman PM2,5-pienhiukkaset on aiemmin yhdistetty muun muassa sydänoireisiin sekä hengityssairauksiin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 63 miljoonan yli 65-vuotiaan yhdysvaltalaisen rekisteritietoja vuosilta 2000–2016. Seurannan aikana heillä todettiin yhteensä miljoona Parkinsonin tautia ja 3,4 miljoonaa Alzheimerin tautia ja muita dementioita.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien kotipaikkojen ilmanlaadusta, he havaitsivat sairastumisriskin sitä suuremmaksi mitä suuremmat asuinpaikan PM2,5-pienhiukkaspitoisuudet olivat. Jokainen 5 mikrogramman lisäys kuutiossa hengitysilmaa liittyi 12 prosenttia suurempaan riskiin joutua ensimmäistä kertaa sairaalahoitoon Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin tai muun dementian takia.

Pienhiukkasiin yhdistetty vaikutus ei ollut kovin suuri, mutta se näkyi jo pitoisuuksilla, jotka ovat nykyisten ilmanlaatusuositusten mukaisia. Pienhiukkasiin liittyvä sairastumisriski voi siksi koskea merkittävää osaa väestöä ja altistaa monia.

Suomeen merkittävä osa pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta, mutta paikallisesti autoliikenne ja puun pienpoltto voivat olla merkittäviä pienhiukkasten lähteitä.

Tutkimus julkaistiin Lancet Planetary Health -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

26. lokakuuta 2020

Influenssa on vakava tauti, joka voi aiheuttaa vaarallisia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta. Influenssarokote on turvallinen ja paras suoja influenssaa vastaan. Rokotteen ottaminen on erityisen tärkeää koronapandemian aikana.

- Samanaikaisesti sairastettu influenssa ja korona ovat huono yhdistelmä kenelle tahansa, mutta aivan erityisesti riskiryhmille. Rokote ehkäisee influenssan leviämistä ja suojaa sekä omaa terveyttä että lähipiiriä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Riskiryhmät saavat rokotteen maksutta. Näiksi on luokiteltu

- 65 vuotta täyttäneet
- 6 kuukauden - 6 vuoden ikäiset lapset
- raskaana olevat naiset
- sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
- vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri
- varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö.

Lisäksi rokotetta tarjotaan henkilöille, jotka asuvat tai oleskelevat pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa, kuten vastaanottokeskuksissa ja vankeinhoitolaitoksissa.

Osa kunnista on jo aloittanut riskiryhmien influenssarokotukset, mutta suurin osa aloittaa rokottamisen marraskuun alkupuolella. Maksuttomaan rokotukseen oikeutetut voivat käydä ottamassa rokotteen omassa terveyskeskuksessaan tai neuvolassaan. Terveyskeskukset tiedottavat alueellaan rokotusajoista ja -paikoista.

- Aiempien vuosien tapaisia suuria joukkorokotuksia ei voida toteuttaa koronapandemian takia, mutta esimerkiksi ajanvaraukseen perustuvat rokotustilaisuudet ovat mahdollisia. Kuntien rokotusvastaavat suunnittelevat rokotusjärjestelyt niin, että rokottaminen voidaan toteuttaa turvallisesti ja hygieniatoimet huomioiden, Hanna Nohynek sanoo.

Riskiryhmiin tai lähipiiriin kuulumattomat voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa rokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

23. lokakuuta 2020

Ensimmäiset Käypä hoito -suositukset on käännetty ruotsin kielelle ja julkaistu käypähoito.fi -sivustolla. Suosituksia käännetään ruotsiksi aluksi uusista vuonna 2020 julkaistuista suosituksista. Ensimmäisinä ruotsinnoksina ilmestyivät tuoreet Nielutulehdus- ja Viisaudenhammas -suosituspäivitykset. 

Ruotsinkielisiä Käypä hoito -suosituksia ilmestyy myöhemmin myös aiemmin julkaistuista suosituksista, joiden aihepiirin katsotaan olevan kansanterveydellisesti merkittävä eikä suositukseen ole tulossa lähiaikoina päivityksiä. Käypä hoito -suositusten käännöksistä päättää Käypä hoito -lääkäritoimitus.

Lääketieteelliseen sisältöön erikoistuneen kääntäjän tekemät käännökset tarkistaa lisäksi äidinkielenään ruotsia puhuva ja kunkin suosituksen aihepiirin tunteva lääketieteen asiantuntija. Näin varmistetaan, että käännetty sisältö vastaa alkuperäistä tekstiä.

Laadukkaiden, ruotsin kielelle käännettyjen Käypä hoito -suositusten tulee palvella sekä suomen- että ruotsinkielistä väestöä sekä terveydenhuollon palvelusektoria ja terveydenalan päättäjäorganisaatioita mahdollisimman monipuolisesti.

Käypä hoito -suositusten asema suomalaisessa terveydenhuollossa on merkittävä.

- Olemme virallisesti kaksikielinen maa, jossa kuitenkaan kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät pysty hyödyntämään suomenkielisiä suosituksia. Ruotsinnokset ovat nyt askel tämän tilanteen kohentamiseksi. Englanninkielisille suosituksille olisi myös tarvetta, toteaa Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla