Meillä Suomessa tutkintoa tavoittelevia opiskelijoita on noin 1,3 miljoonaa. Luku sisältää ihan kaikki opiskelijat esiopetuksesta yliopistoon, lapsista aikuisopiskelijoihin ja kaiken siltä väliltä. Määrä on miltei neljännes kansasta. Hyvä niin, koska piskuisella Suomella ei ole mittavia luonnonvaroja. Niiden sijaan me tarvitsemmekin osaavia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa. Tänäkin vuonna jonkin koulutuksen aloittaa noin 290 000 opiskelijaa. Useilla heistä se tietää muuttoa vieraalle paikkakunnalle. Kun äiti ei ole enää auttamassa, on hyvä tukeutua osaavan ammattilaisen puoleen myös terveysasioissa. Apteekissa neuvotaan, kuinka monipuolista ruokavaliota pitää täydentää vitamiineilla, hivenaineilla ja rasvahapoilla.
Me Nousten apteekissa haluamme myös opiskella ja uudistua asiakkaidemme hyväksi. Olemme liittyneet Avainapteekki-perheeseen 1.8.2018 vankistaaksemme osaamistamme Avainapteekkilaisten oman Avainakatemian avulla ja samalla pystymme tarjoamaan myös laajemman tarjousvalikoiman ja kilpailukykyisemmät hinnat. Tervetuloa apteekkiin, jossa opiskelumme tulokset ovat käytettävissäsi, lähellä sinua.
toivoo
Nousten apteekin porukka
Terveydeksi!-lehden uutisia
Väärinymmärretty kortisoli
16. heinäkuuta 2026 – Stressihormoni kortisolista liikkuu etenkin somessa paljon väärinkäsityksiä. Todellisuudessa sillä on tärkeä rooli muun muassa energia-aineenvaihdunnassa. Lue koko artikkeli
Stressihormoni kortisolista liikkuu etenkin somessa paljon väärinkäsityksiä. Todellisuudessa sillä on tärkeä rooli muun muassa energia-aineenvaihdunnassa.
\n
\n\n\n\n
Teksti Eve Risto Kuva Istock
\n\n\n\n\n\n\n
”5 vinkkiä, joilla saat kortisolitasosi laskuun”
\n\n\n\n
”Kortisoli estää laihtumisen – näin hankkiudut siitä eroon”
\n\n\n\n
Sosiaalisessa mediassa viljellään tämänkaltaisia iskulauseita kortisolista, josta on tullut trendikäs puheenaihe monien terveysintoilijoiden ja -influenssereiden keskuudessa.
\n\n\n\n
Kortisolista maalataan jopa sellaista kuvaa, että siitä olisi ihmiselle lähinnä riesaa. Sen tarkkailuun ja säätelemiseen tarjotaan erilaisia konsteja ja tuotteita, kuten lisäravinteita ja kotona tehtäviä testejä.
\n\n\n\n
Pyysimme endokrinologian erikoislääkäri Päivi Hämäläistä kertomaan, mitä niin kutsutusta stressihormonista olisi hyvä tietää.
\n\n\n\n
Kortisoli turvaa energiansaantia
\n\n\n\n
Lyhyesti sanottuna kortisoli on steroidihormoni, jota lisämunuainen tuottaa. Kortisoli syntyy lisämunuaisen ulko- eli kuorikerroksessa. Komento siihen tulee aivoista.
\n\n\n\n
– Kortisolin eritystä säätelevät hypotalamus ja aivolisäke. Kun puhutaan kortisolin tuottamisesta, puhutaan hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin toiminnasta, Hämäläinen avaa.
\n\n\n\n
Kortisoli vaikuttaa lähes kaikkialla kehossa. Sen tärkein tehtävä on kuitenkin energia-aineenvaihdunnasta huolehtiminen.
\n\n\n\n
– Kortisoli turvaa elimistön energiansaantia kaikissa tilanteissa kuten fyysisessä ponnistelussa tai tavallisissa stressitilanteissa, Hämäläinen sanoo.
\n\n\n\n
Se myös ylläpitää toimintaa vaikeammissa stressitilanteissa. Kuume, traumaattinen kokemus tai kirurginen toimenpide on elimistölle erityistila, jossa kortisoli tukee selviytymistä ja varmistaa, että polttoainetta riittää. Kortisoli esimerkiksi lisää sydämen pumppauskykyä silloin, kun keho tarvitsee sitä.
\n\n\n\n
Lisäksi kortisoli liittyy tiiviisti myös muun muassa elimistön immuunijärjestelmään, luustoaineenvaihduntaan ja pituuskasvuun.
\n\n\n\n
\n
”Sosiaalisessa mediassakin viljeltyä puhekielistä termiä ”kortisolin epätasapaino” ei ole oikeasti olemassa.”
\n
\n\n\n\n
Kortisolitasot vaihtelevat pitkin päivää
\n\n\n\n
Kortisolipitoisuus nousee ja laskee elimistössä jatkuvasti. Vaihteluun vaikuttavat esimerkiksi unirytmi ja kehon stressitilanne.
\n\n\n\n
– Niin sanottu ”kortisolitason nousu” johtuu stressitekijöistä. Se ei itsessään aiheuta mitään oireita, vaan mahdolliset oireet syntyvät esimerkiksi huonolaatuisesta yöunesta, Hämäläinen toteaa.
\n\n\n\n
Muodikkaaksi noussut puhe siitä, että kortisolitasoaan pitäisi pyrkiä säätelemään itse, on asiantuntijan mukaan hieman harhaanjohtavaa.
\n\n\n\n
– Kyse on pikemminkin siitä, että jokainen voi vaikuttaa stressitekijöihin ja pitää huolta siitä, että palautuminen on kunnossa, Hämäläinen sanoo.
\n\n\n\n
Se onnistuu kiinnittämällä huomiota siihen, että arki sisältää sopivassa suhteessa sekä liikuntaa että lepäämistä.
\n\n\n\n
\n
”Kortisoli ja laihtuminen ovat sanapari, johon törmää usein somen terveyskuplassa.”
\n
\n\n\n\n
Kortisolin epätasapaino on myytti
\n\n\n\n
Sosiaalisessa mediassakin viljeltyä puhekielistä termiä ”kortisolin epätasapaino” sen sijaan ei ole oikeasti olemassa, asiantuntija muistuttaa.
\n\n\n\n
Todelliset kortisolin eritykseen liittyvät sairaudet ovat hyvin harvinaisia. Niitä ovat muun muassa liian vähäinen kortisolieritys eli hypokortisolismi, tai Cushingin oireyhtymä eli sairauteen liittyvä kortisolin liikaeritys.
\n\n\n\n
Kortisolin vajaaeritys tai hypokortisolismi voi ilmetä oksenteluna, pahoinvointina, painon putoamisena ja verenpaineen laskemisena, kun taas sairauteen liittyvä kortisolin liikaeritys voi tuoda mukanaan esimerkiksi osteoporoosia, kohonnutta verenpainetta ja verensokeria.
\n\n\n\n
Kortisoli ja laihtuminen ovat sanapari, johon saattaa törmätä usein sosiaalisen median terveyskuplassa.
\n\n\n\n
Hidastaako kortisoli siis laihtumista? Tulisiko hoikistumista tavoittelevan hankkiutua kortisolista eroon?
\n\n\n\n
– En puhuisi tässä kortisolitasoista. Normaalia energia-aineenvaihduntaa tukevat perusasiat kuten riittävä yöuni, kunnollinen palautuminen ja ruokavalio, Hämäläinen toteaa.
\n\n\n\n
Sosiaalinen media ruokkii harhaluuloja
\n\n\n\n
Asiantuntijan mukaan on myös turhaa pohtia, missä menee pitkäaikaisen stressin ja normaalin kortisolin vaihtelun raja.
\n\n\n\n
– Tämä on somen tuottamaa terminologiaa, ilman lääketieteellistä pohjaa, hän summaa.
\n\n\n\n
Instagramista saattaa bongata myös sylkinäytetestejä, jotka mittaavat kortisolitasoa. Hämäläinen ei näe syytä käyttää niitä ja epäilee niitä rahastukseksi:
\n\n\n\n
– Kuten sanottu, kortisolipitoisuus vaihtelee terveessä elimistössä koko ajan, eri tekijöihin liittyen. Jos epäillään sairautta, käytetään tutkimusnäyttöön perustuvia tutkimusmenetelmiä. Somessa myytävät testit eivät kuulu niihin.
\n\n\n\n
Sairaalatyössään Hämäläinen ei törmää kortisolimyytteihin. Keskustelu niistä pyörii hänen mukaansa pitkälti juuri somealustoilla.
\n\n\n\n
– Elimistön stressitasoon voi vaikuttaa normaalin, terveellisen elämän keinoin, hän muistuttaa.
\n\n\n\n\n\n\n\n
\n
Fakta
\n\n\n\n
Kortisoli eli stressihormoni
\n\n\n\n
\n
Kortisoli on lisämunuaisen tuottama steroidihormoni. Sitä kutsutaan joskus myös kortikosteroidiksi.
\n
\n\n\n\n
\n
Lisämunuainen on munuaisen päällä sijaitseva rauhanen. Komento tuottaa kortisolia tulee sinne aivoista, eli hypotalamuksesta ja aivolisäkkeestä.
\n
\n\n\n\n
\n
Kortisolitasojen vaihtelu on normaalia, mutta sairauteen liittyvä kortisolin vajaa- tai liikaeritys voivat johtaa terveysongelmiin. Lääkäriin tulee hakeutua, jos huomaa pitkäaikaisia oireita, jotka eivät helpota lepäämällä.
\n
\n\n\n\n
\n
Pahoinvointi, tarkoitukseton laihtuminen, verenpainetason lasku ja pyörtymiset voivat viitata hypokortisolismiin eli kortisolin vajaaeritykseen.
\n
\n\n\n\n
\n
Verenpainetason nousu, ihonmuutokset kuten striiat ja mustelmat, verensokeritason nousu sekä osteoporoosi ja luunmurtumat voivat joskus viitata sairauteen liittyvään kortisolin liikaeritykseen eli Cushingin oireyhtymään.
14. heinäkuuta 2026 – Jos kuulon alenema häiritsee jokapäiväistä kanssakäymistä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Viivi Kilpeläinen sai kuulokojeet jo 9-vuotiaana, eikä se ole tahtia liiaksi haitannut. Lue koko artikkeli
Jos kuulon alenema häiritsee jokapäiväistä kanssakäymistä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Viivi Kilpeläinen sai kuulokojeet jo 9-vuotiaana, eikä se ole tahtia liiaksi haitannut.
\n
\n\n\n\n
Teksti Tarja Västilä Kuvat Johanna Erjonsalo
\n\n\n
\n\t\n\n\t
\n\t\t
\n\t\t\t\n\n
Tiivistelmä
\n\n\n\n
\n
Kuulonaleneman tyypillisiä syitä ovat lapsuuden korvatulehdukset, rakennepoikkeamat, melualtistus ja ikääntyminen.
\n\n\n\n
Melulta suojautuminen ja kuulonaleneman varhainen diagnosointi ovat tärkeitä ehkäisy- ja hoitotoimia. Menetetty kuulo ei palaa takaisin.
\n\n\n\n
Viivi Kilpeläinen sai kuulokojeet lapsena, eikä koe niiden haittaavan elämää. Laitteet ovat kehittyneet vuosien varrella ja hyödyntävät nykyään muun muassa FM- ja bluetooth-teknologiaa. Tärkeänä apua arjessa Viivillä on myös kuulokoira Hilla.
\n
\n\n\t\t
\n\t
\n
\n\n\n\n
Kuuloliiton asiantuntijan Viivi Kilpeläisen vastuualueena on lasten ja nuorten toiminta. Hänen on helppo ymmärtää nuorempien kuulo-ongelmia, sillä kolmikymppinen Kilpeläinen on sairastanut kuulonalenemaa jo lapsesta asti.
\n\n\n\n
– Epäilen, että olen ollut huonokuuloinen jo syntymästä saakka. Lopullisesti se huomattiin, kun menin kouluun. Opettaja ihmetteli, kun en kuullut luokassa kunnolla takariviin. Äitikin sai huudella minua moneen kertaan ulkoa sisälle, mutta kaverit auttoivat ja kertoivat, että äiti huutelee. Kotioloissa äänenvoimakkuus oli melkoinen, kun seurasin lastenohjelmia.
\n\n\n\n
\n
Lapsena Kilpeläisen kuulonalenema luokiteltiin lieväasteiseksi, nyt se on vaikea-asteinen.
\n
\n\n\n\n
Kiusaaminen ei tepsinyt
\n\n\n\n
Lapsena Rovaniemellä asunut Kilpeläinen joutui odottamaan tutkimuksiin pääsyä. Viimein tärykalvossa ollut reikä leikattiin, mutta kuulo ei parantunut. Tutkimuksia jatkettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa, ja 9-vuotias sai lopulta kuulokojeet.
\n\n\n\n
Kilpeläisellä oli lapsena useita korvatulehduksia, jotka ovat saattaneet aiheuttaa kuulonalenemaa, kuten myös tärykalvon reikä. Lisäksi toisen korvan kuuloluut olivat luutuneet yhteen, mikä korjattiin leikkauksella. Vanhemmilla ei ole kuulo-ongelmia, joten perinnöllisyyden piikkiin kuulonalenemaa ei voinut pistää.
\n\n\n\n
– Kun sain kuulokojeet, äiti muisteli, että pääni pyöri kuin pöllöllä. Oli niin ihmeellistä kuulla kaikkia ääniä joka suunnasta.
\n\n\n\n
Jotkut yrittivät kiusata ja huudella, kun Kilpeläisen kuulolaite osui silmiin korvan takaa.
\n\n\n\n
– En välittänyt huutelijoista. Muutenkin sanoisin lapsille ja nuorille, että jos joku alkaa kiusata, kannattaa heti kertoa jollekin aikuiselle. Kuulokojeessa ei ole mitään hävettävää.
\n\n\n\n
Harrastukset jatkuivat kuten ennenkin. Kilpeläinen on soittanut viulua kuusivuotiaasta, ja myös tanssiessa kojeet pysyivät paikoillaan. Koulussakaan ei enää tarvinnut istua eturivissä.
\n\n\n\n
Melualtistusta on syytä välttää
\n\n\n\n
Erikoislääkäri Antti Hyvärinen toteaa, että nuorella iällä saatu kuulovika on usein joko synnynnäistä tai hankittua. Korvissa oleva rakennepoikkeama voi sekin olla synnynnäistä tai perinnöllistä.
\n\n\n\n
– Hankittu kuulonalenema saattaa johtua melualtistuksesta, jos musiikkia luukutetaan nappikuulokkeista niin, että se kuuluu kaiken taustamelun yli. Konserteissa äänenvoimakkuutta on onneksi madallettu.
\n\n\n\n
Ennen yleiset työperäiset meluvammat ovat vähentyneet suojavälineiden ansiosta. Hyvärisen mukaan aikaisemmin muun muassa rakentamisessa, konepajoissa ja telakkateollisuudessa melualtistus oli valtaisaa.
\n\n\n\n
Armeijaa käyvät nuoret altistuvat melulle sekä harjoituksissa että kuulokekuuntelussa. Lisäksi metsästys on iso kuulovaurion aiheuttaja, mutta aseiden äänenvaimentimet ovat vähentäneet altistusta.
\n\n\n\n
– Ylivoimaisesti suurin tekijä kuulon heikkenemisessä on ikä. Kaikkien kuulo alenee iän myötä, kun sisäkorva rappeutuu, ja myös perinnöllisyys vaikuttaa. Puolella 75-vuotiaista kuulo on alentunut.
\n\n\n\n
\n
\n
”Jos joku alkaa kiusata, kannattaa kertoa jollekin aikuiselle. Kuulokojeessa ei ole mitään hävettävää.”
\n
\n
\n\n\n\n
Kuulokojetta pitää päivittää
\n\n\n\n
Kilpeläisen mukaan kuulolaitteen saaminen helpotti kaikissa arjen toiminnoissa. Kavereidenkaan ei enää tarvinnut toistaa sanottavaansa. Uusia ystäviä tuli vertaistoiminnan kautta, kun Kilpeläinen osallistui leireille ja erilaisiin tapahtumiin. Oli tärkeää tavata muita samanlaisia.
\n\n\n\n
Kun lapsena Kilpeläisen kuulonalenema luokiteltiin lieväasteiseksi, nyt se on vaikea-asteinen. Hän kuulee hieman ilman kuulokojeita, mutta ne ovat tärkeitä apuvälineitä päivittäin.
\n\n\n\n
– Laitteita pitää säännöllisesti päivittää eli tutkia, onko kuulo sama vai vielä alentunut. Vuosien varrella minulla on ollut useita kuulokojeita. Välillä lisäapuvälineenä on FM-laite, joka poistaa ylimääräisiä ääniä. Käytin sitä aikoinaan erityisesti koulussa ja harrastuksissa.
\n\n\n\n
Kilpeläisen mukaan alussa FM-laite oli iso, kaulassa pidettävä mötikkä. Nykyään se on huomaamaton ja integroitu kuulokojeeseen.
\n\n\n\n
Kilpeläisen kuulokojeet on saatu julkisesta terveydenhuollosta, ja ne ovat nykyaikaisia bluetooth-tekniikkaa hyödyntäviä älylaitteita. Niissä on sisäosan lisäksi toinen osa, joka sujahtaa korvan taakse.
\n\n\n\n
Hyvärisen mukaan kuulokojeet ovat tänä päivänä hyviä, toimivia laitteita. Mutta nekin tarvitsevat huoltoa ja sorminäppäryyttä.
\n\n\n\n
– Koje on aina apuväline, se ei tee normaalikuuloiseksi eikä korjaa kaikkia kuulo-ongelmia. Ammattilaisen kanssa on hyvä miettiä kojeen käyttöä ja toimintaa.
\n\n\n\n
Tutkituta kuulo hyvissä ajoin
\n\n\n\n
Hyvärinen kehottaa menemään tutkimuksiin, jos kuulon alenema häiritsee jokapäiväistä kanssakäymistä.
\n\n\n\n
– Kuulo kannattaa tutkituttaa ennen kuin alkaa rajata sosiaalista elämäänsä. Silloin on jo liian myöhäistä. Motivaatio lähtee itsestä: siitä, että myöntää kuulemisongelmansa.
\n\n\n\n
On jo selvä merkki, kun kokouksissa ei kuule tai ei tiedä, mille kaverit nauravat. Jos kuulemisongelmien takia työelämässä ja puheensorinassa väsähtää ja kuormittuu, on syytä tutkituttaa asiaa tarkemmin. Hyvärinen vertaa tilannetta siihen, että kuuntelisi vierasta kieltä.
\n\n\n\n
– Kun ei kuule kunnolla, myös se aiheuttaa väärin kuulemisia ja väärin ymmärryksiä. Ikääntyvänkin on hyvä hakea apua ajoissa, ennen kuin hän alkaa syrjäytyä muusta elämästä. Huonokuuloisuus edesauttaa lisäksi muistisairauksien puhkeamista.
\n\n\n\n
Hoidon tarvetta pohditaan kuulomittauksen jälkeen. Hyvärinen muistuttaa, että kuulo hiipuu vähitellen eikä parane koskaan. Siksi on parasta olla ajoissa liikkeellä.
\n\n\n\n
\n
Näistä saan voimaa
\n\n\n\n\n
KUULOKAVERIT. ”Ovat aina lähellä ja olemassa niin hyvinä kuin haastavina hetkinä.”
\n\n\n\n
KUULOKOIRA. ”Hilla avustaa arjessa ja on aivan korvaamaton kaveri: se kuuntelee kaikki äänet puolestani.”
\n\n\n\n
MATKAILU. ”Se liittyy niin vapaa-aikaani kuin töihin. Viime vuonna kävin Italiassa, Kroatiassa ja Kreikassa sekä viimeksi Tallinnassa.”
\n\n\n\n\nKuulokoira Hilla on Viivi Kilpeläisen rakas karvakaveri. Kun puhelin soi, Hilla tökkäisee ja vie emäntänsä kännykän viereen.\n
\n\n\n\n
Kuulokoira havaitsee kaikki äänet
\n\n\n\n
Kilpeläisen sosiaalinen elämä on laajentunut muiden ystävien lisäksi vuosien varrella saatujen kuulokavereiden myötä.
\n\n\n\n
– Kuulokaverit ovat tärkeitä ystäviä, joiden kesken voimme puhua mistä vain, vaikka huonokuuloisuus onkin se yhdistävä tekijä. Enkä olisi ilman sairauttani löytänyt Kuuloliittoon töihin. Olen viihtynyt täällä jo kahdeksan vuotta ja pääsen tekemään omien arvojeni mukaista työtä.
\n\n\n\n
Myös karvainen apulainen, sekarotuinen snautserin ja villakoiran yhdistelmä, avustaa Kilpeläistä arjessa. Kuulokoira kertoo tarpeellisista äänistä emännälleen.
\n\n\n\n
– Hilla tulee tökkäisemään, jos puhelin, herätyskello tai ovikello soi. Kysyn missä, ja koira vie äänen äärelle. Kun olimme kesäleirillä Oulussa, Hilla tuli yöllä herättämään ja vei kummallista ääntä pitäneen tiskikoneen viereen. Koira kuulee kaiken ja toisi turvaa, jos vaikka palovaroitin pärähtäisi – meluisan päivän jälkeen kun otan kojeet usein pois korvista.
\n\n\n\n
Kilpeläinen myöntää, että kuulonalenema on tuonut hänen elämäänsä enemmän myönteisiä asioita kuin niitä vienyt. Myönteisyyttä lisää keväällä syntynyt pienokainen, jonka äännähdyksiä kuulokoira Hillakin pääsee kuulostelemaan.
\n\n\n\n
Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi Antti Hyvärinen, Kuopion yliopistollinen sairaala
6. heinäkuuta 2026 – Verenpaine voi nousta keski-iässä, vaikka elintavat eivät olisi muuttuneet. Työterveyslääkäri kertoo mistä on kyse ja miksi korkeaa verenpainetta pitää hoitaa. Lue koko artikkeli
Verenpaine voi nousta keski-iässä, vaikka elintavat eivät olisi muuttuneet. Työterveyslääkäri kertoo mistä on kyse ja miksi korkeaa verenpainetta pitää hoitaa.
\n\n\n\n\n\n\n\n
Teksti Saga Wiklund Kuva Getty Images
\n\n\n\n\n\n\n
\n
\n
\n
Työterveyslääkäri Aki Äijälä, miksi verenpaine voi nousta keski-iässä, vaikka elintavat olisivat ennallaan?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Lyhyt vastaus on, että elimistön takuuaika on mennyt umpeen. Vähittäinen kehon rapistuminen alkaa keski-iässä, ja sen yksi merkki on verisuonten joustavuuden väheneminen. Kun suonien seinämät eivät jousta, verenpaine nousee herkemmin. Näin elintavat, jotka eivät nuorena nostaneet verenpainetta, nostavatkin sitä myöhemmin.
\n\n\n\n
Verenpaineeseen voivat vaikuttaa myös hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet. Verenpaine katsotaan kohonneeksi, kun se on tasolla 140/90 elohopeamillimetriä (mmHg) tai enemmän.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Jos verenpaine on koholla, kuinka usein sitä tulisi mitata?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Verenpaine kannattaa mitata 4–5 päivänä aamuin illoin. Lukemat merkitään ylös ja mittaukset toistetaan aamuin illoin kuukauden kuluttua.
\n\n\n\n
Paras paikka mittaamiseen on yleensä oma koti, sillä verenpaine tulisi mitata rauhallisissa olosuhteissa, ilman kiirettä tai ulkopuolisia jännitystekijöitä.
\n\n\n\n
Jos ei omista verenpainemittaria, mittauksen voi hoitaa terveydenhuollossa, ja myös useat apteekit tarjoavat verenpaineenmittauspalvelua.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Onko jompikumpi luku seurannassa tärkeämpi, ylä- tai alapaine?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Alapaine kertoo, millainen paine verisuonissa on jatkuvasti, ja yläpaine ilmaisee\u202fvaltimoverenpaineen suurimman arvon sydämen supistusvaiheen aikana.
\n\n\n\n
Alapaineella on enemmän merkitystä terveyden kannalta, ja se vaihtelee yläpainetta vähemmän. Jos alapaine on jatkuvasti koholla, sillä voi olla varsin nopeasti haitallisia vaikutuksia.
\n\n\n\n
Yläpaine vaihtelee ja on luonnollista, että lukema on liikunnan aikana esimerkiksi 180. Lepotilassa yläpaine palautuu normaaliksi. Jatkuvasti korkealla pysyttelevä yläpainekin on toki haitallinen.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
”Yleensä kohonnut verenpaine ei aiheuta oireita.”
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Millaisilla verenpainearvoilla tulee hakeutua lääkäriin?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Jos verenpaine on lievästi koholla (140–159/90–99 mmHg), arvojen kehittymistä voi seurata muutaman kuukauden. Enemmän koholla olevia (160–179/100–109 mmHg) voi seurata yhden kuukauden ajan. Tämän jälkeen kannattaa mennä lääkärin vastaanotolle selvittämään tilannetta, jos arvot eivät ole laskeneet normaalitasolle, joka on levossa mitattuna\u202falle\u202f130/85 mmHg.
\n\n\n\n
Jos verenpaine on hyvin korkea, esimerkiksi 180/110, lääkäriin tulee hakeutua nopeasti ja lääkitys tulee määrätä saman tien. Elintapamuutos ei tässä tilanteessa enää tehoa, ja tila voi olla vaarallinen.
\n\n\n\n
Kun tuntuu, että verenpaine aiheuttaa oireita, kannattaa hakeutua lääkäriin arvoista riippumatta. Yleensä kohonnut verenpaine ei aiheuta oireita, mutta joillakin on aamupäänsärkyä, huimausta tai epämääräistä tunnetta, ettei kaikki ole kunnossa.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Milloin verenpaineen voi hoitaa ilman lääkitystä?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Jos muutos saadaan aikaan elämäntapamuutoksilla ja verenpaine pystyy tasolla alle 140/90 mmHg, lääkitystä ei tarvita. Elämäntapamuutokset ovat kohonneen verenpaineen ensisijainen hoitokeino.
\n\n\n\n
Verenpainetta alentava ruokavalio perustuu vähäsuolaiseen, kasvisvoittoiseen ja kuitupitoiseen ruokaan. Tärkeintä on vähentää suolan saantia alle viiteen grammaan päivässä, syödä päivittäin yli 500 grammaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja, suosia täysjyvää, pehmeitä rasvoja, kalaa sekä vähärasvaisia maitotuotteita.
\n\n\n\n
Verenpainetta nostavat salmiakki, lakritsi, kofeiini, tupakka ja muut nikotiinituotteet sekä alkoholi. Myös tulehduskipulääkkeet voivat pitkään käytettyinä nostaa verenpainetta.
\n\n\n\n
Verenpainetta laskevat hyvä palautuminen, liikunta ja stressin vähentäminen.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Missä tilanteessa tarvitaan verenpainelääkkeitä?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Jos elintavat ovat jo kunnossa, kun todetaan kohonnut verenpaine, lääkitys tulee nopeasti hoitokeinoksi. Perimä voi vaikuttaa jonkin verran kohonneen verenpaineen taustalla, ja silloin verenpaine on koholla jo melko nuorena.
\n\n\n\n
Useimmiten kohoaminen johtuu kuitenkin elintavoista ja ikääntymisestä. Jos verenpaine ei laske normaaliksi elintapoja muuttamalla, on lääkityksen paikka. Verenpaineen hoitoon on olemassa useita eri mekanismeilla vaikuttavia lääkeaineita: ne voivat esimerkiksi rentouttaa verisuonia, hidastaa sydämen sykettä tai rauhoittaa hermoston kautta tulevia, verenpainetta kohottavia viestejä. Lääkäri voi yhdistellä eri lääkevalmisteita tarpeen mukaan potilaskohtaisesti ja yksilöllisesti.
\n\n\n\n
Verenpainelääkkeiden yleinen haittavaikutus on huimaus lääkehoidon alkuvaiheessa.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Mitä seurauksia on, jos en tee mitään kohonneelle verenpaineelle?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Vuosien ja vuosikymmenten kuluessa tilanne rasittaa sydänlihasta, ja sydän saattaa paksuuntua tai venyttyä. Tämä altistaa rytmihäiriöille ja sepelvaltimotaudille, sillä muun muassa sydämen hapensaanti heikkenee.
\n\n\n\n
Koholla oleva verenpaine rasittaa elimistöä muutenkin. Vuosien kuluessa voi ilmetä esimerkiksi silmänpohjien verenvuotoja, jotka heikentävät näkökykyä.
\n\n\n\n
Hoitamaton korkea verenpaine altistaa myös aivoverenvuodolle, joka voi pahimmillaan olla tappava.
\n
\n
\n\n\n\n
Asiantuntijana vastaanottotyön johtava lääkäri, työterveyslääkäri Aki Äijälä, Terveystalo
