Tervetuloa

30. huhtikuuta 2025

Laihdutuslääkkeenä käytettävä semaglutidi-diabeteslääke saattaa auttaa alkoholiongelmaisia vähentämään juomista. Alustavien tutkimustulosten perusteella lääkitys voi hillitä alkoholin himoa ja vähentää kerralla juodun alkoholin määrää.

Semaglutidin käytön yleistyttyä lääkärit ovat havainneet alkoholiongelmaisilla potilailla samankaltaisia suotuisia vaikutuksia, mutta aihetta on tutkittu vähänlaisesti.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat kokeeseen, jossa 48 alkoholiongelmaista potilasta satunnaistettiin yhdeksäksi viikoksi joko saamaan viikoittaisia semaglutidipistoksia tai lumevalmistetta. Potilaat eivät aktiivisesti yrittäneet lopettaa juomista.

Kun potilaita verrattiin tutkimuksen päätteeksi, semaglutidia saaneet kokivat himoitsevansa alkoholia vähemmän kuin verrokit. Lääkitys ei vähentänyt käyttökertoja, mutta juodessaan potilaat nauttivat vähemmän alkoholia per juomakerta.

Vaikutuksia nähtiin myös kokeessa, jossa potilaat laboratorio-oloissa saivat nauttia haluamaansa alkoholia. Tässäkin kokeessa annokset jäivät pienemmiksi semaglutidia saaneilla.

Havainnot pitää varmistaa suuremmissa tutkimuksissa ennen kuin semaglutidin voi varmuudella sanoa hillitsevän alkoholin käyttöä. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat, semaglutidilääkitys voisi auttaa etenkin diabetesta sairastavia ja lihavia alkoholiongelmaisia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

7. huhtikuuta 2025

Sängyssä nukkumaanmenoaikaan kännykkää käyttävillä nuorilla aikuisilla on muita todennäköisemmin uniongelmia, norjalaistutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 45 000 norjalaista 18–28-vuotiasta.

Tulosten perusteella uniongelmien todennäköisyys suureni melkein 50 prosenttia jokaista tuntia kohden, jonka nuori vietti kännykän ääressä nukkumaanmenon tai sänkyyn asettumisen jälkeen. Lisäksi he nukkuivat keskimäärin 24 minuuttia lyhyempiä yöunia kuin samanikäiset, jotka eivät käyttäneet kännykkää sängyssä.

Yhteys pysyi samana riippumatta siitä, käyttivätkö nuoret sosiaalista mediaa vai katsoivatko he esimerkiksi elokuvia. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että kännykän käyttöön liittyvät haitat johtuvat ennemmin lepoajan vähentymisestä kuin käyttötavoista tai sisällöistä.

Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat nuoria välttämään kännykän käyttöä nukkumaanmenon aikoihin, mutta tämän aineiston perusteella ei voi varmuudella sanoa uniongelmien johtuvan vain kännyköistä. On esimerkiksi mahdollista, että uniongelmista kärsivät ovat muita useammin kännykän ääressä sänkyyn asettumisen jälkeen.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Frontiers in Psychiatry -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

25. maaliskuuta 2025

Epäsäännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys nähdään riippumatta unien pituudesta.

Tulosten perusteella epäsäännöllisesti nukkuvat sairastuivat sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden unirytmi oli säännöllinen. Tämä havaittiin kahdeksanvuotisessa seurannassa.

Tutkijat selvittivät myös unen määrän vaikutuksia sairastumisriskeihin, mutta ainakaan tämän aineiston perusteella se ei vaikuttanut epäsäännölliseen unirytmiin liitettyihin riskeihin.

Vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat on yhdistetty terveysriskeihin aiemminkin, mutta tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä. Esimerkiksi immuunipuolustuksen tai hormonitoiminnan häiriintyminen, tulehdustila ja monet elintavat voivat olla yhteyden taustalla. Asian selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä, ja siihen osallistui 72 000 brittiaikuista. Nukkumisrytmiä mitattiin aktiivisuusrannekkeilla viikon ajan, minkä jälkeen osallistujia seurattiin keskimäärin kahdeksan vuotta.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla