Tervetuloa

22. syyskuuta 2020

Aikuiset kuluttavat kuitenkin suuren osan vuorokaudesta istuen tai makuulla, vaikka terveysliikuntasuosituksen mukaan istumisen ja kaiken paikallaanolon määrä tulisi minimoida.

Aikuisen tulisi suositusten mukaan nukkua 7–9 tuntia vuorokaudessa ja harrastaa kuormittavaa liikuntaa 150 minuuttia viikossa esimerkiksi kävelemällä reippaasti, hiihtämällä, uimalla tai juoksemalla. 

Tuoreen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella jo pienellä makaamiseen ja istumiseen käytetyn ajan vähentämisellä on merkitystä sydänterveydelle, jos aikaa korvataan kevyellä tai rivakalla liikkumisella. 10 minuutin istumisen ja makaamisen korvaaminen kävelyllä, kotitöillä, puutarhatöillä tai kotona liikuskelulla näyttää vaikuttavan positiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan ja painoindeksiin.

Tutkimus on osa Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimusta, jossa aineistona käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohorttia 1966. Kaikkiaan 3443 henkilölle tehtiin mittavat tutkimukset ja kyselyt 46-vuotiaana. Tutkittavien liikkumista, istumista ja muuta paikallaanoloa mitattiin kahden viikon ajan kiihtyvyysanturiin perustuvalla aktiivisuusmittarilla.

Tutkimus kuuluu M.Sc. Vahid Farrahin väitöskirjatyöhön ja sitä ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä EU H2020 Marie Skłodowska-Curie Actions -rahoitusohjelma.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

22. syyskuuta 2020

Annat Kela-kortin farmaseutille ja hän alkaa näpyttelemään konetta. Robotti tuo lääkkeen tiskiin, mutta vieläkin farmaseutti tarkistaa jotain koneelta ja skannaa pakkausta. Mitä kaikkea reseptintoimituksessa oikein tapahtuu?

Kolmatta kertaa Suomen apteekeissa järjestettävä farmasiaviikko antaa tänä vuonna mahdollisuuden kurkistaa tiskin toiselle puolelle ja tuo esiin apteekin digitaalisuutta.

Ennen kuin farmaseutti tai proviisori liimaa tarran lääkepakkaukseen reseptintoimituksessa hän on ehtinyt tehdä monta asiaa ja tarkastusta.

– Reseptin toimittaminen apteekissa on paljon muuta kuin vain paketin ojentamista tiskin yli. Tarran liimaaminen lääkepakkaukseen on vain jäävuoren huippu, kuvailee Apteekkariliiton Brand Manager, proviisori Elina Aaltonen.

Farmasiaviikolla 21.-27.9. apteekkien asiakasnäytöillä ja somekanavissa voi nähdä animaation, joka kuvaa reseptintoimituksen eri vaiheita. Video havainnollistaa myös, miten apteekissa hyödynnetään digitaalisuutta.

Miljoona sähköistä tiedonsiirtoa ja useita tarkistuksia

Tietoa farmasian ammattilaisen ruudulle siirtyy useiden eri tietokantojen kautta. Apteekeissa tehdään päivittäin noin miljoona sähköistä tiedonsiirtoa.

Apteekin ammattilainen hakee ajantasaiset suorakorvaustietosi sähköisesti Kelasta ja saat ajantasaisen tiedon esimerkiksi lääkkeistä maksamistasi vuosittaisista omavastuista. Näin saat sinulle kuuluvat lääkekorvaukset heti, eikä niitä tarvitse hakea jälkikäteen Kelasta.

Sinun ei enää tarvitse kantaa mukanasi paperisia reseptejä, sillä farmaseutti tai proviisori hakee reseptit sähköisesti Kanta-palvelusta ja samalla tarkistaa lääkkeen korvattavuuden. Hän myös ehdottaa sinulle edullisempaa rinnakkaisvalmistetta, jos sellainen on olemassa.

Tärkeintä lääkehoitosi turvallisuuden ja onnistumisen kannalta on, että apteekin ammattilainen myös aina tarkistaa eri lääkkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset ja antaa selkeät ohjeet lääkkeiden käyttöön.

Ennen kuin paketti siirtyy tiskin toiselle puolelle, farmasian ammattilainen tekee vielä yhden tarkistuksen. Jokaisessa lääkepakkauksessa on yksilöity QR-koodi, jota skannaamalla apteekissa varmistetaan lääkkeen aitous.

– Suomessa apteekin asiakas voi luottaa siihen, että hän saa apteekista aidon ja mahdollisimman edullisen lääkkeen, sen käyttö on turvallista ja siihen annetaan selkeät ohjeet, Aaltonen summaa.

Farmasian maailmanjärjestö FIP:n (International Pharmaceutical Federation) juhlii 25. syyskuuta perinteisesti kansainvälistä farmasiapäivää (World Pharmacy Day), joka on nyt kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi laajentunut kansainväliseksi farmasiaviikoksi (World Pharmacy Week). Suomen apteekeissa teemapäivää juhlitaan viikon mittaisella kampanjalla jo kolmatta kertaa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

17. syyskuuta 2020

Runsaasti alkoholia käyttävät sairastuvat muita todennäköisemmin dementiaan. Kokonaismäärän lisäksi myös juomistavat vaikuttavat riskiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan dementian vaara on suurentunut henkilöillä, jotka juovat itsensä tajuttomaksi riippumatta siitä, miten paljon he keskimäärin juovat.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä, ja se perustuu yli 130 000 potilaan tietoihin Suomesta, Ruotsista, Isosta-Britanniasta ja Ranskasta. Osallistujat olivat 18–77-vuotiaita 14-vuotisen seurannan alkaessa, ja seurannan aikana heistä 1 100 sairastui dementiaan.

Alkoholia runsaasti eli ainakin 21 alkoholiannosta viikoittain juovat sairastuivat dementiaan viidenneksen todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka käyttivät alkoholia kohtuullisemmin.

Dementian riski oli vielä suurempi osallistujilla, jotka olivat menettäneet tajuntansa alkoholin takia edeltävän vuoden aikana. Verrattuna muihin heidän sairastumisriskinsä oli noin kaksi kertaa suurempi. Tämä havaittiin riippumatta siitä, kuinka paljon he keskimäärin joivat. Yhteys koski dementioita yleensä, Alzheimerin tautia sekä verisuoniperäisiä dementioita.

Tutkijat huomioivat analyysissaan monia dementian riskitekijöitä kuten korkean verenpaineen, diabeteksen, sukupuolen, iän ja useita elintapoja, mutta alkoholiin ja sen aiheuttamaan tajuttomuuteen liitetyt vaikutukset näkyivät niistä huolimatta.

Arviolta 500 000 suomalaista on alkoholin riskikäyttäjiä eli heille alkoholinkäyttö on selvä terveyshaitta. Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on runsas kertakulutus eli humalajuominen. Alkoholiriippuvaisia on noin 5–10 prosenttia suomalaisista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla