Tervetuloa

3. lokakuuta 2024

Runsaasti flavonoideja ruokavaliostaan saavat näyttäisivät sairastuvan dementiaan muita harvemmin tai ainakin myöhemmin, brittitutkimus osoittaa. Varsinkin tee, marjat ja kohtuullinen määrä viiniä liittyivät pienempään sairastumisriskiin tässä aineistossa.

Tutkimukseen osallistui yli 120 000 keskimäärin 56-vuotiasta brittiä, joita seurattiin yhdeksän vuoden ajan.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot seurannan aikana todetuista dementioista osallistujien ruokavaliotietoihin, he havaitsivat eniten flavonoideja ruokavaliostaan saavien sairastuneen kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujien, joiden ruokavaliossa oli vähiten flavonoideja.

Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos osallistujan dementiariski oli suurentunut geneettisen alttiuden vuoksi. Myös masennusoireita ja korkeaa verenpainetta potevat näyttivät saavan suuremman hyödyn flavonoideista.

Yksittäisistä flavonoidien lähteistä etenkin tee, marjat ja viini liittyivät pienentyneeseen dementiariskiin. Tähän riitti esimerkiksi viisi kupillista teetä päivässä sekä lasillinen viiniä tai kourallinen marjoja.

Brittien tulokset tukevat näyttöä flavonoidien terveyshyödyistä, mutta myös ruokavalion muut piirteet ovat voineet vaikuttaa osallistujien sairastumisriskeihin. Flavonoideja on paljon kasvis- ja hedelmäpainotteisessa ruokavaliossa, joka on monella muullakin tapaa hyväksi terveydelle ja pienentää lukuisten sairauksien vaaraa. Aineiston luonteen vuoksi on myös mahdollista, että osa potilaista oli muuttanut ruokavaliotaan dementiaan sairastuttuaan, mikä myös on huomioitava tuloksia tulkittaessa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin mittavaa UK Biobank -aineistoa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

30. syyskuuta 2024

Päivittäin kolmisen kuppia kahvia tai teetä nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitautien kasautumiselta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa.

Tulokset julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä, ja niiden perusteella kolme kupillista kahvia tai teetä päivittäin juovat säästyivät useamman sairauden kasautumiselta 40–50 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät juoneet teetä tai kahvia tai joiden kofeiinin saanti oli alle 100 mg päivässä.

Sairauksien kasautumisella tarkoitettiin vähintään kahden sairauden yhtäaikaista potemista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sepelvaltimotautia, aivoverenkiertohäiriöitä ja tyypin 2 diabetesta.

Kahvi, tee ja kofeiini on yhdistetty pienempiin sydänriskeihin aiemminkin, mutta sairauksien kasautumisen ja kofeiinin yhteyksiä on tutkittu vähemmän. Niiden lisäksi kuitenkin moni muukin seikka voi vaikuttaa tuloksiin, joten havaintoja on syytä tulkita varoen. Maltillinen kofeiinin päivittäinen käyttö on tutkimusten mukaan turvallista.

Tutkimuksessa käytettiin UK Biobank -aineistoa, joka koostuu yli puolen miljoonan 37–73-vuotiaan terveystiedoista. Kofeiinia koskevaan analyysiin kerättiin tietoja 170 000 ja kahvia ja teetä koskevaan 190 000 henkilöstä. Osallistujat eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta tutkimuksen alkaessa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

23. syyskuuta 2024

Nauraminen voi tuoreen tutkimuksen mukaan lievittää silmien kuivumista yhtä hyvin kuin tavalliset silmätipat. Nauruhoidon vaikutukset myös kestävät pitempään.

Erilaiset nauruharjoitukset ja nauruterapia voivat tukea monien kroonisten sairauksien hoitoja, mutta silmien kuivumiseen sitä ei ole juurikaan tutkittu.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa 300 keskimäärin 29-vuotiasta kuivasilmäisyydestä kärsivää satunnaistettiin joko nauruhoitoon tai silmätippahoitoon kahdeksi kuukaudeksi.

Viiden minuutin nauruharjoituksia tehtiin neljästi päivässä, ja ne koostuivat naurua ja nauruilmeitä imitoivien lauseiden toistamisesta. Potilaiden tukena oli kännykkäsovellus, joka opasti harjoitusten tekemiseen ja potilaat myös videoivat harjoituksiaan sovelluksella.

Kun potilaita verrattiin tutkimusjakson päätteeksi, silmäoireet olivat lievittyneet yhtä paljon kummassakin ryhmässä. Naururyhmäläisten oireet tosin pysyivät kurissa pitempään varsinaisten harjoitusten päättymisen jälkeen.

Tarkkaa syytä nauruhoidon teholle ei tiedetä, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Silmien kosteutta säätelevät rauhaset ovat pääosin hermottuneet parasympaattiseen hermostoon ja nauru ja siihen liittyvät moninaiset lihasliikkeet voivat aktivoida sitä. Nauruharjoitukset voivat myös suoraan aktivoida silmälihaksia ja siten edistää kyynelten ja kuivumista ehkäisevien rasvojen eritystä.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä BMJ-lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla