Tervetuloa

30. marraskuuta 2020

Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavat miehet saattavat säästyä erektio-ongelmilta muita todennäköisemmin. Yhteys on voimakas varsinkin alle 60-vuotiailla. Tiedot perustuvat 21 000 miehen seurantaan vuosina 1998–2014.

Miesten ruokavaliot luokiteltiin sen perusteella, miten lähellä ne olivat välimerellistä ja muuten terveelliseksi tiedettyä ruokavaliota. Terveellisimmin syövien ruokavaliossa oli paljon kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä, palkokasveja, kalaa ja muita omega-3-rasvahappoja sisältäviä ruokia sekä vähänlaisesti punaista lihaa ja teollisia lihavalmisteita.

Kun miehiä verrattiin keskimäärin kymmenvuotisen seurannan päättyessä, terveellisimmin syövillä alle 60-vuotiailla oli noin viidenneksen vähemmän erektio-ongelmia kuin epäterveellisimmin syövillä. Yhteydet havaittiin myös iäkkäämmillä miehillä, mutta yli 70-vuotiailla yhteys ei ollut yhtä voimakas. Miehillä ei ollut erektio-ongelmia, diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja tutkimuksen alkaessa.

Ruokavalion lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, joten niitä kannattaa tulkita varoen. Kasvispainotteinen ruokavalio on kuitenkin hyväksi verisuonille ja pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, mikä myös pienentää erektio-ongelmien todennäköisyyttä.

Seurannan aikana erektio-ongelmia ilmaantui 970:lle alle 60-vuotiaalle, 3 700:lle 60–70-vuotiaalle ja 4 800:lle yli 70-vuotiaalle. Miehet olivat 45–75-vuotiaita tutkimuksen alkaessa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Erektiohäiriöt ovat maailmanlaajuisesti hyvin yleisiä. Niistä kärsii noin 6 prosenttia 40–49-vuotiaista miehistä, 16 prosenttia 50–59-vuotiaista, 32 prosenttia 60–69-vuotiaista ja 44 prosenttia 70–79-vuotiaista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

25. marraskuuta 2020

Suomalaisten huumekokeilut ovat nelinkertaistuneet 90-luvun alusta lähtien, kertoo tuore Huumetilanne Suomessa 2020 -raportti.

Tavallisin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis, jota vuonna 2018 tehdyn Huumekyselyn mukaan on kokeillut lähes neljäsosa (24 %) väestöstä.

Huumeiden kokeilu ja käyttö on tyypillisintä 25–34-vuotiailla. Heistä jopa 45 % on kokeillut huumeita ainakin kerran elämän aikana. 

- Kyseessä ei kuitenkaan ole huumetilanteen voimakas ja nopea heikkeneminen, vaan huumeiden käyttö ja siihen liittyvät haitat ovat lisääntyneet jo parinkymmenen vuoden ajan joitakin lyhyitä suvantovaiheita lukuun ottamatta, sanoo THL:n erityisasiantuntija Sanna Rönkä.

Huumesairauksien vuoksi terveydenhuollon vuodeosastohoidossa olleiden potilaiden ja hoitojaksojen määrä ovat lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Myös huumeiden aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat kasvussa. Vuonna 2019 THL:n tilaston mukaan huumeisiin kuoli 189 henkilöä, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 133. 

Huumemyrkytyskuolemat ovat Suomessa tyypillisesti usean aineen aiheuttamia myrkytyksiä, joissa tärkeimpänä löydöksenä on yleensä opioidi, useimmiten buprenorfiini, ja muina myrkytyksen aiheuttajana bentsodiatsepiiniryhmän lääkeaineita, gabapentinoideja ja/tai alkoholia.

Jätevesitutkimukset paljastavat kovien huumeiden yleistymisen

Kannabista lukuun ottamatta muiden huumeiden kokeilu ja käyttö väestötasolla on vielä vähäistä ja jää alle viiteen prosenttiin. Jätevesitutkimukset osoittavat kuitenkin, että amfetamiinien, kokaiinin ja ekstaasin käyttö on merkittävästi lisääntynyt 2010-luvulla.

Helsingissä toteutetuissa huumeiden pistokäyttöä mittaavissa ruiskuhuumejäämätutkimuksissa yleisimmät löydetyt aineet olivat buprenorfiini,amfetamiini ja metamfetamiini vuosina 2017, 2018 ja 2019. Suomen tilanne yleisimpien pistämällä käytettyjen aineiden osalta on poikkeuksellinen moneen muuhun EU maahan verrattuna, joissa kokaiinin ja heroiinin käyttö on yleistä.

Tuoreimman arvion mukaan Suomessa on noin 40 000 amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjää. Päihdehuollon huumeasiakkaat olivat vuonna 2018 pääosin miehiä (71 %) ja asiakkaiden keski-ikä oli 34 vuotta. Tyypillistä päihdehuollon huumeasiakkaille on matala koulutustaso, ja vain 24 prosenttia heistä kävi töissä tai opiskeli.

Vaikka nuorten huumekokeilut väestötasolla ovat lisääntyneet vain maltillisesti, ongelmakäyttäjien määrä on myös 15-24-vuotiaiden ikäryhmässä kasvanut huolestuttavasti.

- Huumeiden käyttöön ja haittoihin voi vaikuttaa monin tutkituin keinoin. Hoitoa ja muuta tukea tulisi olla riittävästi tarjolla heille, joilla on jo huumeiden ongelmallista käyttöä, Rönkä painottaa.

Valtioneuvosto on painottanut huumausainepolitiikassa pitkäjänteisen perustason työn jatkamista ja kehittämistä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämistoimien tasapainoa, haittojen
vähentämistä ja perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

23. marraskuuta 2020

Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Manchesterin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet vanhempien sosioekonomisen aseman yhteyttä lapsen riskiin sairastua elämänsä aikana mielenterveyshäiriöihin. Tutkimusaineistoon kuuluu noin miljoona tanskalaislasta, jotka ovat syntyneet vuosina 1980–2000.

Arvostetussa BMJ-lehdessä julkaistujen tutkimustulosten keskeinen havainto oli, että mitä pidempään lapsi kasvoi perheessä, jossa vanhempien tulot olivat matalat, sitä suurempi riski hänellä oli sairastua mihin tahansa mielenterveyden häiriöön.

Tulosten mukaan 25,2 prosentille lapsista, jotka syntyivät kaikkein alimpaan sosioekonomiseen luokkaan, kehittyi diagnosoitu mielenterveyden häiriö 37 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti korkeimpaan varallisuusluokkaan syntyneistä lapsista mielenterveyden häiriö kehittyi samalla ajanjaksolla 13,5 prosentille lapsista.

- Kaikista tarkastelun kohteena olleista mielenterveyden häiriöistä ainoastaan syömishäiriöt olivat poikkeus. Niiden kohdalla vanhempien alhainen tulotaso oli yhteydessä matalampaan riskiin sairastua syömishäiriöön, kertoo Helsingin yliopiston terveyspsykologian yliopistonlehtori Christian Hakulinen.

Vaikka tutkimus on keskittynyt tanskalaisiin perheisiin, Hakulisen mukaan tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä myös muiden Pohjoismaiden tilanteesta, sillä terveydenhuoltojärjestelmämme ovat kohtuullisen samanlaisia mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Hän korostaa, että häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota jo lapsuudessa.

– Lapsuuteen keskittyvät toimet, kuten vanhemmuutta tukevat interventiot, voisivat olla hyödyllisiä erityisesti alhaisen tulotason perheissä. Tällöin on mahdollista puuttua psykososiaalisiin riskitekijöihin, joita taloudelliset haasteet tyypillisesti lisäävät.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Mielenterveyshäiriöt ja työmarkkinatulemat” -hanketta. Tutkimusta ovat rahoittaneet myös Lundbeckfonden, Stanley Medical Research Institute ja Euroopan tutkimusneuvosto.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla